Hailuoto 2007

Kävin retkeilemässä Hailuodossa kesäkuun alkupäivinä 2007.

  Edellisenä päivänä Hailuodon lautta oli ajettu laituriin solmuun, joten ajosilta oli polttoleikattu halki. Autot piti peruuttaa ulos Hailuodon päässä. Kotoa Kuopiosta lähtiessä en tiennyt, tuleeko lautta kulkemaan koko päivänä. Jotkut olivat jonottaneet Hailuodossa kuusi tuntia lauttaan, kun sitä korjattiin.
  Oulunsalo jää taakse vihdoinkin. Joku esitti, että Hailuotoon mahdollisesti rakennettavan pengertien varteen tulisi tuulivoimaloita koko matkalle. Pengertietä suunniteltiin tosissaan 1980-luvulla, mutta poliittisista syistä se jäi rakentamatta.
  Marjaniemen kalasatamaa ja tuulivoimalat. Marjaniemi on yksi Perämeren tärkeimmistä kalasatamista.
  Marjaniemen majakka ja Luototalo.
  Merkitty retkeilyreitti kulkee kohti Virpiniemeä Hailuodon luoteisnurkassa.
  Hailuoto suurenee jatkuvasti, sillä maa nousee jatkuvasti merestä. Nousu on jatkunut jo jääkaudelta saakka. Tällä kohdalla meressä voi kahlata vielä kilometrinkin päässä rannasta, ainakin kartan mukaan.
  Nykyinen Hailuoto koostuu kolmesta toisiinsa kiinninousseesta saaresta, Santosesta, Luodosta ja Hanhisesta. Lopulta maa kohoaa niin paljon, että hailuoto liittyy kiinni mantereeseen.
  Retkeni suuntautui Luodon osaan saarta. Aluksi maankohoama on pelkkää hiekkadyyniä. Sitten sen valtaa lehtipuut ja lopulta siitä muodostuu kuivaa kangasmetsää.
  Tämmöinen pieni soma mökki löytyi matkan varrelta Mäntyniemen seudulta.
  Karvossa näytti tältä.
  Iso Sunijärvi. Rannalla oli kurki.
  Hailuodossa on autiotupia. Tässä on Sunijärven autiotupa. Vieraskirjan mukaan kävijöitä riittää lähes päivittäin ympäri vuoden. Hyttysiä oli sen verran, että tuvasta piti siirtyä nukkumaan telttaan.
  Suota, jonka takana on Pieni Sunijärvi.
  Sumu nousee Sunijärvelle keskiyön tunteina.
  Sunijärvien välistä polkua.
  Retkeilyreitin polut ovat helposti seurattavissa.
  Pitkäjärvi. Retkeilyreitti kulkee kuvassa näkyvän kapeikon yli. Vettä oli vielä sen verran, että kiersin järven.
  Suot loppuivat pitkäjärvelle. Loppumatka oli kivaa mäntymetsää.
  Tyypillistä Hailuotolaista metsämaisemaa.
  Tuuli on muovannut hiekkadyynit merestä nousun jälkeen. Tämän jälkeen ne ovat saaneet ylleen kasvillisuutta.
  Hailuodossa risteilee lukematon määrä pieniä metsäautoteitä. Kokemattomat saattavat harhautua.
  Valkjärvellä oli joutsenpariskunta poikasineen. Johonkin karttaan oli merkitty taukopaikka näille paikkeille, mutta mitään rakenteita ei näkynyt.
  Osa maista on metsätalouskäytössä.
  Harjun metsäautotie oli tympeä kulkea pehmeässä murskeessa. Olisi kannattanut valita kelkkareitin ura.
  Koristejäkälän kerääminen on yksi Hailuotolainen erikoisuus. Kolmasosa Suomen koristejäkälästä kerätään täältä. Kuvassa on laatikoita, joihin jäkälä kerätään. Näitä näkee täällä melkein joka paikassa teiden varsilla.
  Tästä kulkee talvisin kelkkareitti kohti Marjaniemeä.
  Aurinko paistoi koko retken ajan.
  Jonottamassa pois Saarelta. Lautta oli yli puoli tuntia aikataulusta jäljessä. Etuajo-oikeutta saavat käyttää lääninhallituksen luvalla paikalliset asukkaat, jotka ovat lunastaneet lupatarran. Vasemmanpuoleisin kaista on hälytys- ja viranomaisajoneuvoille.
  Käytössä oli pienempi L/A Meriluoto. Merisilta oli huollossa Naantalissa.
  Goodbye, vielä jäi nähtävää.