Jokainen Islantiin tulija joutuu hakemaan itselleen uuden henkilötunnuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa uutta loppuosaa suomalaiseen henkilötunnukseen. Islantilaista henkilötunnusta, Kennitalaa, tarvitaankin joka paikassa. Yksilönsuojaa ei juuri ole sillä henkilötunnus näkyy joka paikassa kenelle tahansa. Kuka tahansa voi hakea tietoja toisesta internetin kautta, netissä näkyy osoitteet ja puhelinnumerot.
Islannissa päivän lehti, Fréttablašiš, tulee ilmaiseksi joka kotiin kuuden aikaan aamulla joka aamu, 7 kertaa viikossa. Lehti ei suinkaan ole suomalaisen ilmaisjakelulehden vastine vaan enemmänkin oikea sanomalehti, tosin suppeampi. Mutta ei Islanti maanakaan ole niin kovin iso että kirjoitettavaa riittäisi.
Islannissa on eniten nelivetoisia autoja suhteutettuna autokantaan koko maailmassa. Normaalit henkilöautotkin, Corollat ynnä muut ovat usein nelivetoisia. Maastoauto on melkeinpä yleisin kulkuneuvo, johtuen sisämaan huonoista teistä. Monille teille vaatimuksena on 4x4 ajoneuvo ja jopa osa linja-autoista on nelivetoisia ja varustettu nousevalla korilla. Maastoautoissa renkaat ovat sitä luokkaa ettei niitä hyväksyttäisi suomen katsastuksessa. Autokanta on uutta, yli 10 vuotta vanhoja autoja on hyvin vähän.
Islantilaiset ajavat lujaa, liikenne muistuttaa runsaine äänimerkkeineen hieman etelä-eurooppalaista liikennettä. Toisaalta jalankulkijaa arvostetaan ja usein auto pysähtyy vaikka ei olisikaan vielä astunut suojatielle. Islantilaiset eivät juurikaan kävele, jopa 50 metrin matkat siirrytään autolla.
Joukkoliikenne kaupungissa on halvempaa kuin Suomessa, 230 ISK per kerta. Bussiin mennessä kannattaa olla tasaraha sillä kuskilla ei ole velvollisuutta antaa vaihtorahoja takaisin. Islannissa on maan kattavat bussivuorot joka puolelle. Pääasiassa kuitenkin siirrytään pitemmät matkat lentäen. Reykjavikin lentokenttä sijaitsee miltei keskustassa ja siitä lennetään maan sisäiset lennot. Kansainvälinen lentokenttä taasen sijaitsee Keflavikissa, noin 50 kilometriä Reykjavikista.
Islannissa ei ole kuin muutama sukunimi yleisesti käytössä. Yleensä nimi muodostetaan siten että isän etunimi liitetään -son tai -dottir päätteeseen. Esimerkiksi Lars Magnussonin poika voisi olla nimeltään Leif Larsson ja tytär Helga Larsdóttir. Naimisiin mennessään islantilaiset pitävät sukunimensä.
Islantilaisilla on tiedot kaikista henkilöistä 900-luvulta alkaen. Eräs mies näytti kirjaa jossa oli hänen kaikki esi-isänsä 1100 vuoden ajalta. Kaikki tiedot ovat myös netissä josta jokainen voi halutessaan käydä katsomassa oman tai jonkun muun sukupuun.