Lyhyt johdatus islannin kieleen

Islannin kieli kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin, tarkemmin länsiskandinaavisiin kieliin. Islannin kieli on pysynyt melko muuttumattomana siitä lähtien kun Islanti asutettiin vuosina 870-930. Islannin kieltä lähimpänä on fäärin kieli joskin sanastoissa ja kieliopissa on eroja, fäärin ääntämys on myös melko erilainen. Islantia puhuu noin 300 000 ihmistä ja fääriä 40 000.

Kieliopillisesti islanti muistuttaa saksaa, sillä nominit kuuluvat sukuihin (femiini, maskuliini, neutri) ja taipuvat neljässä sijamuodossa (nominatiivi, akkusatiivi, datiivi, genetiivi). Islannissa ei ole artikkeleita vaan määräisyys näkyy sanasta itsestään. Lukusanat 1-4 taipuvat myös.

Islantilaiset ovat tarkkoja kielestään ja lainasanoja ei kielessä juurikaan ole. Sen sijaan uudissanoille kehitetään uusi sana joka otetaan nopeasti laajaan käyttöön.

Islannin kielessä on muutama suomesta poikkeava kirjain. Suluissa ääntämisohje suomalaisittain.

Į į [ au ]
Š š [ d, th, f ]
É é [ je ]
Ķ ķ [ i ]
Ó ó [ o ]
Ś ś [ u ]
Ż ż [ i ]
Ž ž [ th ]
Ę ę [ ai ]

Lisäksi muutama mainittava ääntämisohje:

u [ ö ]
pt [ ft ]
hv [ kv ]


Seuraavassa eri muodoissaan substantiivi "tölva" joka kuuluu femiiniryhmään ja tarkoittaa tietokonetta, ensin yksikkö:

SijamuotoEpämääräinenMääräinen
Nominatiivitölvatölvan
Akkusatiivitölvutölvuna
Datiivitölvutölvunni
Genetiivitölvutölvunnar

Sitten monikko:

SijamuotoEpämääräinenMääräinen
Nominatiivitölvurtölvurnar
Akkusatiivitölvurtölvurnar
Datiivitölvumtölvunum
Genetiivitölvatölvanna

Seuraavaksi lyhyt katsaus islannin persoonapronomineihin ja verbien taivutukseen.

Leita (etsiä)
Yks. 1. Ég leita
Yks. 2. Žś leitar
Yks. 3. Hann
Hśn
Žaš
leitar
Mon. 1. Viš leitum
Mon. 2. Žiš leitiš
Mon. 3. Žeir
Žęr
žau
leita

Sitten sama imperfektissä:

Yks. 1. Ég leitaši
Yks. 2. Žś leitašir
Yks. 3. Hann
Hśn
Žaš
leitaši
Mon. 1. Viš leitušum
Mon. 2. Žiš leitušuš
Mon. 3. Žeir
Žęr
žau
leitušu

Etusivulle